perjantai 26. huhtikuuta 2013

Musiikki > elokuva

Mikä tekee elokuvasta ja sen soundtrackista hyvän? Kumpi on ensin? Onko kokemus kompromissi molemmista? Miksi juuri nämä teokset ovat onnistuneet jättämään vahvan – positiivisen – muistijäljen, kun niin moni kappale unohtuu jo saman päivän aikana?
  • Rhapsody in Blue elokuvassa Manhattan. http://www.youtube.com/watch?v=Fns2WuzhAbA Niin, kumpi olikaan ensin – rakkauteni Woody Alleniin vai rakkauteni George Gershwiniin? Allenilla on aina ollut pettämätön vainu valita musiikki, joka hienovaraisesti kommentoi ja sävyttää kohtauksen tunnetilaa. Manhattanin päähenkilön epävarmuus ja hieman yliteatraalinen suhde elämään kuvastuu täydellisesti tässä klassikkosävelmässä, johon en kyllästy koskaan.
  • Last Tango in Paris samannimisessä elokuvassa. http://www.youtube.com/watch?v=pq2kmegOWtE Olen myöhäisherännäinen Marlon Brando -fani. Kaikki hänen elokuvansa eivät ole hyviä, itse asiassa monet niistä ovat aika huonoja, mutta jumalauta mikä näyttelijä, mikä karisma! Leskimies Paul aloittaa anonyymin seksisuhteen nuoren kihloissa olevan naisen kanssa, mutta lopussa tunteet tulevat tietysti pilaamaan asiat. Gato Barbieri kääntää kaiken tämän musiikiksi.
  • Barcelona elokuvassa Vicky Christina Barcelona. http://www.youtube.com/watch?v=BsKSPK7QMJE  Häpeilemättömän sensuelli ja ironisen empaattinen tarina ihmissuhdekiemuroista kesäisessä Espanjassa. Giulia y los Tellarinin kappale on täydellinen musikaalinen vastine sille, mitä elokuvassa tapahtuu. Olenko pohjimmiltani keskiluokkainen vai boheemi, siinä kysymys kaikille 20-jotain-vuotiaille.
  • Yekermo sew elokuvassa Broken Flowers. http://www.youtube.com/watch?v=8jZ_FuyC_dY En muista juurikaan, mitä itse leffassa tapahtui. Bill Murray ajeli ympäri maata etsimässä naista, joka oli synnyttänyt hänelle pojan 20 vuotta aiemmin, näin muistelen. Aivan sama, sillä Mulatu Astatken musiikki vei kaiken huomioni. Monen aurinkoisen laiskan sunnuntaini soundtrackiä, joka aina samaan aikaan pelottaa ja innostaa minua.
Muut kunniamaininnat menevät näille kappaleille:

Haluaisin laittaa listalle myös Danny Elfmania, mutta pidän enemmän hänen rock-kappaleistaan kuin hänen soundtrackeistään. Tämä klassikko edustakoon tekijäänsä. http://www.youtube.com/watch?v=PYRJv7-X0tk


Taitaa olla niin, että musiikki on minulle tärkeämpi asia kuin elokuvat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti