Identtiset kaksoset

En osaa pitää Alexander Skarsgårdia seksikkäänä, koska:

Armoa ei, Siperiaan!

Välimerkeillä on väliä. "Ruokaa ei aseita" voi tarkoittaa kahta aika eri asiaa riippuen siitä, kuinka pirullisesti tekstin mielessään jaksottaa. "Ruokaa ei, aseita" on ainakin minun primääritulkintani.

Suosikkieläin

This is not over

BEARS!

Jos ei auennut, katsokaa vaikka tämä.

Nip/Tuck

Katsoin teini-ikäisenä ehkä pimeintä draamakomediaa. Nip/Tuck (suom. Muodon vuoksi) kertoo kahdesta plastiikkakirurgista, jotka ovat olleet parhaita ystäviä kaksikymmentä vuotta ja jotka jakavat praktiikan lisäksi paljon muutakin. Sean (Dylan Walsh) on vastuullinen perheenisä, joka pohtii alati ammattietiikkaa ja tahtoisi tehdä hyväntekeväisyystyötä, Christian (Julian McMahon) motivoituu rahasta ja seksistä eikä kaihda kyseenalaisiakaan keinoja saada haluamansa. Seanin vaimo Julia (Joely Richardson) on jättänyt lääketieteen opinnot voidakseen hoitaa lapsiaan kotona ja kamppailee arvottomuudentunteen ja katkeruuden kanssa. Sivuhenkilöistä kiinnostavimpia ovat anestesialääkäri Liz (Roma Maffia) sekä Christianin kanssa - tavallaan - lapsen saava Gina (Jessalyn Gilsig).

Kuva

Nip/Tuck on rujonkaunista viihdettä. Se yrittää toisinaan olla ajatuksia herättävä älykkösarja, mutta enimmäkseen ei. Se provosoi ja koukuttaa mielikuvituksellisilla juonikuvioilla. Pelkästään kolmannen kauden alkuun mennessä sarjassa on nähty huumeita, seksiaddikteja, transseksuaaleja, insestiä, pedofiliaa ja nekrofiliaa - näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Juonenkäänteet ovat niin ylilyötyjä, että jossain kohtaa äärimmäisyys muuttuu komiikaksi. En osaa kuvitella, mitä shokeeraavaa viimeiselle 6. kaudelle on voinut enää jäädä.

"Kaikki on allright ainakin minulla. En tiedä, onko muilla."

No ei ole. Mutta onneksi maailmassa on sellaisia asioita kuin Matti Nykäs -sitaatit!

"Asiat ovat sekaisin kuin Haminan kaupunki."

"Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi."

"Kun sä lähdet hyppyyn, sä olet ihan yksin. Sä joudut siinä hyppyrinnokalla tekemään yksinäsi ihan omat ratkaisut. Sä oot siellä ylhäällä ihan up yours."

"En suosittele antabusta kenellekään. Sen kanssa tulee ryypätessä ihan kammottava olo."

"Minä olen venäläinen, vaikka ei ole punaista päällä, olen kommunisti, mutta näyttelen vaan. Oikeasti olen ihminen, joka kävelee ja puhuu puhelimeen."  

Daniel Robert Elfman on aika mielenkiintoinen tapaus

Kenties nörttimäisintä ja omituisinta musiikkia tästä aihepiiristä. Puhdasta mahtavuutta.

Surrealistinen tuomentuoksuinen aamuöinen hetki leikkipuistossa

Olen ymmärtänyt, mitä onni on. Se on sopivassa vaihe-erossa keinumista aamuyöllä konemusiikkibileiden naapurissa. Se on Vesa-Matti Loiri älypuhelimessa. Se on lämmin tuomentuoksuinen sumuinen hetki, josta tulee pitää kiinni.

Orma & co. Korjaamolla 24.5.

Asiaa nelisen vuotta harkittuani (spontaanisuus - mitä se on?) osallistuin viimein Jukka Orman kuukausittaiseen klubi-iltaan (ent. Voodoo-klubi) Korjaamolla. Kevään viimeinen iltama yllätti jopa kaltaiseni Orma-maanikon positiivisesti; tunsin (gasp!) oloni onnelliseksi. Illan isännän johdantopuheessaan linjaama konsepti "aikuisviihdettä koko keholle - myös hartioiden yläpuoliselle osalle" ei ollut liioittelua.

Orma & co -bändi (Orma - kitara ja laulu, Mamba Assefa - rummut ja Ulf Krokfors - basso) soitti hämmentävän akustisen taidepläjäyksen jälkeen Tuomari Nurmion kappaleita triona ja kvartettina (vierailevana solistinaan Roni Martin).  Tämän jälkeen Orma haastatteli Hannu Nurmiota tämän elämästä ja urasta. Keskustelu yltyi suorastaan verbaaliseksi mittelöksi, kun Orma esitti näkemyksen, että Handen musiikissa on paljon "väkevää seksuaalisuutta" - Nurmio palautti kommentin toteamalla, että tulkinta on vain kuulijan päässä. Orma vastasi siteeraamalla kappaleen Hunajainen paholainen tekstiä - ja voitti tämän erän.

Illan lopuksi Nurmio esitti Orma & co:n kanssa Elviksen kappaleita riehakkaassa tunnelmassa. Leveä hymy jäi myös seurueeni riesaksi loppuyöksi. 

I have low esteem for everyone else

Olen varhaisteini-iästä asti ollut mitä suurin Daria-fani. Herkälle yläastenörtille MTV:n animaatio (1997 - 2002) oli elintärkeä henkireikä, lähes ainoa järjissä pitävä asia. Älykäs ja sarkastinen Daria Morgendorffer ei tinkinyt rehellisyydestään, vaan kieltäytyi mukautumasta ympäröivän todellisuuden typeryyteen. Hänen paras ystävänsä Jane Lane oli parhaan ystäväni alter ego, tarkkanäköinen taiteilija, joka jakoi hänen kanssaan roskaruoan ja halveksunnan koulutovereita kohtaan. Toisin kuin muut tv-sarjat, Daria teki kaltaisistamme hylkiöistä esikuvia.

Nyt, jo valmistuttuani yliopistosta, katsoin sarjan kokonaan alusta loppuun ensimmäistä kertaa. Huomioni kiinnittyi siihen, että tilannekomedialuonteestaan huolimatta Daria on jatkuvajuoninen sarja, joka alati viittaa omaan historiaansa. Paria ääninäyttelijävaihdosta lukuun ottamatta se on hämmästyttävän johdonmukainen ja uskollinen itselleen; esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa ohimennen mainittava lapsuuden musteläikkätesti tuodaan uudelleen esiin 5. kauden päätösjakson takautumassa. Hahmot ikääntyvät ja osa heistä jopa kehittyy sarjan edetessä. Näin on erityisesti Darian pikkusiskon Quinnin kohdalla: hänen pinnallisuutensa alla on sittenkin hyväntahtoisuutta ja näkemystä.

Daria oli nokkela ja hauska sarja, joka käsitteli vakaviakin aiheita järkevästi ja terävästi. Opettavainen sävy häiritsi vain harvoin - useimmiten katsojan älyä kunnioitettiin. Tämän parempaa vertaistukea ei älykkönuorisolle voi antaa.

Kuvat: MTV

Anxiety Cat

 

 

Red Meat

Nuoruusaikainen suosikkini, kuinka olenkaan sinua kaivannut. 

Kuvat: Max Cannon

Nokkelat hajuvedet

Randomin ystävänä minun on ihan pakko linkittää Now Smell This-blogin kirjoitus tyylistä, nokkeluudesta ja hajuvesistä! Mitä nokkeluus, "wit", on? Miten se ilmenee ihmisten tyylissä? Entä voiko hajuvesi olla nokkela? Mitä ajattelette?

kuva

Blogi, tai pikemminkin valtava hajuvesitietokanta on muutenkin erinomainen sivusto. Olen viettänyt sillä tunteja lukien tuoksuarvosteluita, enkä voi edes käyttää hajuvesiä allergiani takia!

♥

Karkeakulttuuria

Osa kaltaisistani elitisteistä nauttii räävittömästä (lähinnä britti-) komediasta, kuten Young Onesista tai Bottomista. Jenkkihölmöily ei käy, koska se ei loukkaa ketään.

Kuva

Rik Mayall ja Adrian Edmondson ovat mauttoman ylinäyttelemisen neroja, jotka vievät slapstickin niin pitkälle, että se muuttuu parhaimmillaan omaksi parodiakseen. Siinäkö piilee syy elitistin viehättymiseen? Haluaisin väittää, että kyse on tyhmyyden pilkkaamisesta, eräänlaisesta manaamisesta, helpotuksesta, että itse ei ole noin alhainen.

Osittain taustalla vaikuttanee kuitenkin ajatus, että maailmassa on rajattu määrä vastoinkäymisiä ja niiden osuminen toisen kohdalle turvaa omaa selustaa. Nauru on helpotusta täpärän pelastumisen jälkeen. Kenties siksi Touko-Pouko ja muut tragikoomiset hahmot ovat erityisen suosittuja – ne ottavat turpaan meidän puolestamme. Karkea komedia taas tekee naurusta eettistä: Richard Richardin ja Eddie Hitlerin kaltaiset paskiaiset ansaitsevat kohtalonsa. 

♠

Rantakassiin mukaan: Ihmissuhdedraamaa Marivaux'n tapaan

Pierre Carlet de Chamblain de Marivaux (1688-1763) on merkittävä ranskalainen 1700-luvun kirjailija, joka hyväksyttiin Académie françaiseen 1742. 

Monet Marivaux'n teoksista käsittelevät rakkautta ja tekevät osuvia ja ajattomia havaintoja ihmisyydestä ilman ryppyotsaista saarnausta. Tarinoiden riemukkaan dramaattinen kerronta ja miljöökuvaus saavat jopa Ylpeyden ja ennakkoluulon kalpenemaan. 

La Dispute (1744) kuuluu Marivaux'n loppukauden tuotantoon. Näytelmä kertoo kiehtovan tarinan neljästä orvosta, kahdesta tytöstä ja kahdesta pojasta (Églé, Azor, Adine ja Mesrin), jotka eristetään vastasyntyneinä kukin omaan metsämajaansa. Heidän ainoat ihmiskontaktinsa olivat Mesrou ja Carise, jotka toimivat heidän huoltajinaan ja opettajinaan. 

Viimein, lasten aikuistuttua, heidän annetaan tutustua toisiinsa ja ulkomaailmaan. Syntyy rakkaustarinoita, joita kuitenkin pian uhkaavat kilpakosijat ja narsismi. Mesrou ja Carise pyrkivät ohjaamaan nuorten moraalisia valintoja oikeaan suuntaan, melko tuloksetta.

Näytelmän tärkein teema on huikentelevaisuus. Teoksessa Marivaux pyrkii selvittämään, kumpi sukupuolista oli ensimmäisenä syyllinen kevytmielisyyteen lankeamukseen...Ohimennen pureudutaan myös valistuksen ajan filosofisiin kysymyksiin luonnolain, positiivisen lain ja le bon sauvagen problematiikasta.

Valloittavaa kesälukemista rannalle tai puistoon!

Ranskankielinen näytelmä löytyy täältä: La Dispute fr

♣

Välimerkeillä on väliä

♠

Only in America

   

New Yorkissa ei tykätä hoppareista...nymag.com

♦

Kirsikankukkia seinillä

Napa galleriassa avautui viime keskiviikkona japanilaisen Toshiyuki Fukudan ehdottomasti tutustumisen arvoinen näyttely. 

 

 Toshiyuki Fukuda (vas.) kertomassa töistään

Fukudan käyttää töissään paperinenäliinoja, joiden päälle rakentuu pieniä moniulotteisia ja -tulkintaisia maailmoja. Nenäliinojen avulla teoksiin syntyy ainutlaatuisen elävä pintarakenne, joka toimii eräänlaisena siltana teosten maailman ja niiden ulkopuolisen arjen välillä.

 Toskiyuki Fukuda Napalla, taustalla taiteilijan teoksia. 

Kuva Napa

Näyttely on avoinna 24.4.2010 asti, mutta kannattaa käydä apajilla pian - punaisia pilkkuja näkyy jo monien teosten kohdalla!

Lauantaina Napalla oli tarjolla myös munanmaalausta. Tapahtuma keräsi kymmenittäin innokkaita ja taidokkaita sadetta pelkäämättömiä maalareita, joiden upeat tuotokset keräsivät uteliaita ja ihailevia katseita myös ohikulkijoilta:

Napamainen pääsiäismunametsä 

Munanmaalauksen ohessa oli mahdollisuus keskustella taiteilijan kanssa tämän töistä, juoda kahvia ja maistella erilaisia japanilaisia makeisia. 

Syntaxerror ihastui ideaan ja toivoo: Lisää tällaisia tapahtumia Helsinkiin!

♣

Ihan normaalia

Minulla on tapana hamstrata nurkkiin kaikkea mielenkiintoista. Tänään löysin siivotessani nivaskan kuukautissuojafirmojen sponsoroimia infolehtisiä Sinulle, Nuori Nainen. Katsotaanpa.

Ensimmäisenä vuorossa on Always.

 Kirjanen hieman vanhemmille tytöille.

Alwaysin kirjasessa muistutetaan moneen kertaan, ettei kannata huolestua, vaikka ei olisikaan kokenut samoja muutoksia kuin kaverit, tai jos uudet muodot pelottavat. Nämä ovat normaaleja asioita. Seksistä puhutaan yllättävän paljon. Intiimihygieniatuotteet käsitellään kattavasti, ellei kuukupin puuttumista lasketa. Tämä tuote ei kuitenkaan kuulu Alwaysin tuotevalikoimaan.

Niin ikään Alwaysin käsialaa oleva Muutos on hiusmallien ja värivalintojen perusteella jokusen vuoden Aika nauttia olosta -lehtistä vanhempi.

Teemana on nimen mukaisesti muutos. Lopussa on jälleen kattava tuote-esittely ja kätevä irti leikattava tiivistelmäsivu, jonka voi ottaa mukaan terveyssideostoksille.

Viimeisenä vuorossa on Libressen ja O.B.:n kustantama Sinä & Minä, jossa on havainnollisia piirroksia munasarjoista ja siemenjohtimista. Pojat käsitellään suppeahkosti, mutta kuukautiskipuja helpottava voimistelu on uusi elementti.

Sinulle, murrosiän kynnyksellä oleva nuori.

♠

Angry Video Game Nerd

Pelihullu pikkuveljeni esitteli minut lähiaikojen samastuttavimpaan antisankariin. Kukapa meistä ei olisi raivonnut televisiolle epäonnistuessaan videopelissä. Harva kuitenkin tekee sen näin osuvalla verbaliikalla (shit pickle, fuckballs). Suosittelen tätä kaikille aggressio-ongelmaisille ja/tai retropelientusiasteille, jotka eivät koskaan oikein ymmärtäneet 3D-pelien viehätystä.

♠