Blogilöytö

Olen jo pitkään kaivannut kemian alan koulutuksen saaneen ihmisen blogia, jossa tarkasteltaisiin kosmetiikka- ja elintarviketuotteiden kemiaa järkevästi ja asiantuntevasti. Taisin löytää sellaisen.

Esimerkiksi kirjoitus siitä, mitä kosmetiikkaa ylipäätään tarvitaan, on enemmän kuin tervetullut. Anja Nystén kirjoittaa: "Meille uskotellaan, että emme voi elää ilman valtavaa purnukka-arsenaalia. Se, jolla ei ole joka vuorokauden ajalle ja ruumiinosalle omaa voidetta, ei huolehdi itsestään - eikä kosmetiikkafirmojen tuloksesta." Juuri epämääräinen syyllisyyden ja häpeän lietsominen mainonnassa lienee suurin syy turhakehankintoihin.

Nystén jatkaa samassa kirjoituksessa: "Luonnonkosmetiikasta kertovissa jutuissa -- puhutaan kemikaalittomasta kosmetiikasta. Termi on sangen kummallinen. Sillä tarkoitettaneen tuotteita, jotka eivät sisällä keinotekoisia aineita. Kemikaalitonta kosmetiikkaa ei kuitenkaan ole olemassakaan. Kaikki kosmetiikkatuotteet ovat seoksia kemiallisista aineista. Luonnonhajusteet, balsamit ja uutteet sisältävät yleensä satoja kemiallisia yhdisteitä. Kaikki nämä yhdisteet eivät myöskään ole haitattomia. Luonnosta peräisin oleva ei ole synonyymi haitattomuudelle." Tähän ei ole lisättävää.

♠

Kaupunginosamatkailua: Arabia

Minun piti lähteä eilen Austiniin, Texasiin, mutta kaikkien aikojen force majeuren vuoksi odottelen edelleen lentokiellon päättymistä... siksi voidaankin edelleen pysyä ympäristöteemassa, eli kaupunginosamatkailussa!

Miten viettää päivä Arabiassa?

 Kuva

Kurvaisin Arabiaan 6 tai 8 ratikalla ja menisin heti ensimmäiseksi no, Arabiakeskuksen Arabian ja Finlaysonin tehtaanmyymälään hamstraamaan astioita! (Hämeentie 135). Poikkeaisin myös Arabian museossa ja galleriassa tutustumassa yrityksen historiaan. Sen jälkeen voi juoda kupin kahvia joko Arabiakeskuksen kahvilassa tai samassa rakennuksessa sijaitsevassa Artebiassa (kahvila meets posti meets design-ja käsityömyymälä). Jos tulet Arabiaan viikonloppuna, suosittelisin myös brunssia Dylanissa.

Tämän jälkeen menisin taas kerran Arabiakeskuksessa sijaisevaan Aralis-kirjastoon, jossa on hieno kokoelma kirjoja ja lehtiä taidehistorian, kuvataiteen, designin, arkkitehtuurin sekä muiden visuaalisten taiteiden alalta. Voisin viettää Araliksessa pidempäänkin aikaa  taidekirjojen parissa tai selaamassa (muoti)lehtiä joihin minulla ei ole varaa.  Suosittelen kirjastoa myös vaihtoehtoiseksi pänttäämispaikaksi, sillä lukupaikkoja on yleensä hyvin vapaana. Jos tulee aikaisin, niin voi ehtiä valloittamaan kirjaston pallotuolin.

Kirjastohengailun jälkeen menisin kasvislounaalle Taideteollisen korkeakoulun opiskelijaravintolaan Kipsariin.

Sinne voi tosin mennä aamiaiselle ja illallisellekin tai bisselle, sillä paikka on auki arkena 8-19. En ole kasvissyöjä, mutta Kipsarin ruoka on ollut lähes poikkeuksetta tosi hyvää!

http://www.flickr.com/photos/kalak/ / CC BY-NC-SA 2.0

Kaiken sisätilalymyilyn jälkeen lähtisin vielä kävelylle Vanhankaupunginkoskelle, ihailemaan vanhoja tehdasrakennuksia (tai kalaan, whatever you like). Kaunista! Ja sitten on taas pienen snacksin aika, tällä kertaa Ravintola Helsingessä. Kesäperjantaisin sinne voi mennä Kuningassoundi-klubille! Vanhastakaupungista löytyy myös Tekniikan museo.

Helsingestä voi sitten jatkaa luontokävelylle tai lintubongaamaan kaupungin Viikin-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueelle... tai sitten istahtaa puistoon piknikille. omnonmom Viisikko kävi täällä.

Unohtuikohan tästä jotain? Entä minne muualle tekisitte  kaupunkiretkiä?

♥

Kestositeistä

Syntax errorilla on näköjään ympäristöaiheinen teemaviikko, joten jatketaan samassa hengessä. Eli kuukautissuojista syntyvien jätteiden, (ja elimistöön päätyvien kemikaalien) minimoinnista.

Kukaan ei ole voinut varmasti välttyä kuukautiskupin ylistyspuheilta, ja kapine on varmasti erinomaisen kätevä ja ekologinen, jos sinä + kuppi = anatominen match. Minulle se ei sopinut. Yksi ystävistäni joutui käymään poistattamassa sellaisen gynekologilla, kun se ei lähtenyt muuten. Tarkoituksenani ei ole dissata kuukautiskuppeja, mutta mielestäni on onglemallista, että niitä markkinoitaessa ei kerrota tällaisista riskeistä.

No toisaalta, eipä tavallisia siteitä ja tamponeista markkinoitaessa mainita  mitään niiden sisältämistä kemikaaleista  "uusi ihana raikas tuoksu" tai muoveista, ja kertakäyttöisyyshän on, duh, tae hygieenisyydestä!

 Ja vaikeahan tällaisia väittämiä kyseenalaistaa, kun tuotteita markkinoidaan jo teini-ikäisille.

Olin siksi hyvin epäluuloinen, kun ostin ystäväni suosituksesta ensimmäisen kestositeeni. Pelkäsin paluuta arkaaisiin valtaviin hevositeisiin. Mitä jos side vuotaa? Puhdistuuko se pesussa? 

 kuva

Ei, kestositeet eivät ole vaippoja. Ne eivät myöskään vuoda, ohuen PU-välikerroksen ansiosta. Imukyky ei poikennut mitenkään kertakäyttöisistä siteistä.  Ja muut kuin luonnonvalkoiset siteet  näyttävät puhdistuivan hyvin 40 asteen pesussa. 

Minulla on nyt vähän huijattu olo. Olen varmaan 15 vuotta elämästäni kuullut hehkutusta uusista innovaatioista, jotka tekevät kertakäyttösiteestä puuvillaisen pehmeitä ja kuivia. Mihin näitä uutuuksia tarvittiinkaan? Kestositeet ovat puuvillaa (tai bambua) ja yllättäen tuntuvat puuvillalta. Niiden imago on myös jotenkin paljon sympaattisempi. Delfiinikuvioinen kestoside ei painosta olemaan urheilullinen tai menemään ulos valkoisessa minihameessa,  kun oikeasti väsyttää ja vatsa on kipea.

 kuva

Olen ajatellut nyt kartuttaa kestositeiden kokoelmaa vähitellen, kunnes en enää tarvitse kertakäyttöisiä. Yksi side maksaa n.8 euroa. Omani olivat merkiltään Myllymuksujen Maijoja, mutta myös Lunette ja ImseVimse valmistavat kestositeitä. Ja niitä voi tosiaan ommella myös itse.

kuva

♥

Ilmastokeskustelun avaus

Tiedeartikkeli se on ensimmäinenkin. Jotkut saattavat pitää tätä yhteiskunnallisena aiheena, minulle se on ennen muuta tiedettä. No niin, itsekritiikki on tiessään, kun kehtaa kutsua hölinöitään tiedeartikkeliksi.

Maallikko- ja jopa tiedepiireissä vallitsee varsin suuri konsensus ilmastonmuutoksen todellisuudesta. Kiinnostus ilmastoasioita kohtaan näkyy mm. aiheeseen liittyvissä televisio-ohjelmissa. Suhteeni kansanvalistukseen on kahtalainen. Tavallaan on hyvä, että massoille (ylimielisesti lausuttuna) tehdään yksinkertaistettua infomateriaalia; maailmanparannus vaatii suuren joukon ponnisteluja. Toisaalta ilmasto on niin monimutkainen järjestelmä, että sen ymmärtäminen on vielä pahasti kesken. Ennustamisen vaikeus saisi tulla kansankin tietoisuuteen. Se taas ei tarkoita, että ilmastoa ei kannata ajatella - päinvastoin. Tuntemattomat seuraukset vasta uhkaavia ovatkin.

Kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus näkyy esimerkiksi siinä, kun ihmiset ajavat autolla kierrättämään pahvia tai ostavat suomalaisia tomaatteja keskitalvella. Mieleen jää yksittäisiä Hyviä Tekoja, joiden yhteyttä kokonaisuuteen ei pohdita syvemmin. Luomu aiheuttaa monella välittömän hyvyysrefleksin, mutta luomutuotannossa samasta pinta-alasta saadaan vähemmän irti. Onko meillä varaa luomuun laajassa mittakaavassa? Onko järkeä käyttää ongelmajätteeksi luokiteltavia energiansäästölamppuja ja korvata hehkulampun hukkalämpö lisälämmityksellä?

Väittely eri tomaattien paremmuudesta tai lamppuvalinnoista on kosmeettista. Mittasuhteet tuntuvat ilmastokeskustelussa olevan täysin hukassa: kuvitellaan, että jokainen ilmastoteko on yhtä arvokas. Niiden vaikutuksissa on kuitenkin suuria eroja. Harva jaksaa panostaa kaikkeen, joten esittelen seuraavaksi hieman tärkeinä pitämiäni näkökohtia.

• Metallien kierrätys on tärkeintä kierrätystä. Metallinjalostus kuluttaa runsaasti energiaa. Kuitenkin useissa taloyhtiöissä ei kerätä metallia eikä lasia - edes lähimmän ostoskeskuksen liepeiltä keräysastioita ei välttämättä löydy. Asiat tärkeysjärjestykseen!
• Energiajätteen polttamisessa ei välttämättä ole järkeä. Kestomuovin kierrätys saattaa hyvinkin myöhemmin muuttua kannattavaksi toiminnaksi, jolloin jo olemassaolevat muoviraaka-aineet voitaisiin hyödyntää uudelleen. Toisaalta muovi, kuten muutkin jäte, on aina joko kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista. Ehkä olisikin hyvä pitää muovi rumana roskana eikä polttaa sitä hiilidioksidiksi? Joku asiaa paremmin tunteva saa korjata, jos olen väärässä.
• Jätteen kierrätystä tärkeämpää on tietysti sen synnyn estäminen. Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja roskisdyykkaus, tai vaikka kaveripiirin tavaranvaihtajaiset ovat helppo tapa tyydyttää krääsänhimo ekologisesti ja edullisesti.
• Liikenteen ja asumisen vaikutus ilmastoon on todella merkittävä, mutta sen ovat muutkin aiemmin todenneet.

Kommentoikaa! Mitä olette tehneet ilmastonmuutoksen estämiseksi? Mitä tekoja epäilette turhiksi tai jopa haitallisiksi?

♠