perjantai 16. huhtikuuta 2010

Kaupunginosamatkailua: Arabia

Minun piti lähteä eilen Austiniin, Texasiin, mutta kaikkien aikojen force majeuren vuoksi odottelen edelleen lentokiellon päättymistä... siksi voidaankin edelleen pysyä ympäristöteemassa, eli kaupunginosamatkailussa!

Miten viettää päivä Arabiassa?




Kurvaisin Arabiaan 6 tai 8 ratikalla ja menisin heti ensimmäiseksi no, Arabiakeskuksen Arabian ja Finlaysonin tehtaanmyymälään hamstraamaan astioita! (Hämeentie 135). Poikkeaisin myös Arabian museossa ja galleriassa tutustumassa yrityksen historiaan. Sen jälkeen voi juoda kupin kahvia joko Arabiakeskuksen kahvilassa tai samassa rakennuksessa sijaitsevassa Artebiassa (kahvila meets posti meets design-ja käsityömyymälä). Jos tulet Arabiaan viikonloppuna, suosittelisin myös brunssia Dylanissa.

Tämän jälkeen menisin taas kerran Arabiakeskuksessa sijaisevaan Aralis-kirjastoon, jossa on hieno kokoelma kirjoja ja lehtiä taidehistorian, kuvataiteen, designin, arkkitehtuurin sekä muiden visuaalisten taiteiden alalta. Voisin viettää Araliksessa pidempäänkin aikaa  taidekirjojen parissa tai selaamassa (muoti)lehtiä joihin minulla ei ole varaa.  Suosittelen kirjastoa myös vaihtoehtoiseksi pänttäämispaikaksi, sillä lukupaikkoja on yleensä hyvin vapaana. Jos tulee aikaisin, niin voi ehtiä valloittamaan kirjaston pallotuolin.

Kirjastohengailun jälkeen menisin kasvislounaalle Taideteollisen korkeakoulun opiskelijaravintolaan Kipsariin.
Sinne voi tosin mennä aamiaiselle ja illallisellekin tai bisselle, sillä paikka on auki arkena 8-19. En ole kasvissyöjä, mutta Kipsarin ruoka on ollut lähes poikkeuksetta tosi hyvää!


Kaiken sisätilalymyilyn jälkeen lähtisin vielä kävelylle Vanhankaupunginkoskelle, ihailemaan vanhoja tehdasrakennuksia (tai kalaan, whatever you like). Kaunista! Ja sitten on taas pienen snacksin aika, tällä kertaa Ravintola Helsingessä. Kesäperjantaisin sinne voi mennä Kuningassoundi-klubille! Vanhastakaupungista löytyy myös Tekniikan museo.

Helsingestä voi sitten jatkaa luontokävelylle tai lintubongaamaan kaupungin Viikin-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueelle... tai sitten istahtaa puistoon piknikille. omnonmom Viisikko kävi täällä.


Unohtuikohan tästä jotain? Entä minne muualle tekisitte  kaupunkiretkiä?


keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Kestositeistä

Syntax errorilla on näköjään ympäristöaiheinen teemaviikko, joten jatketaan samassa hengessä. Eli kuukautissuojista syntyvien jätteiden, (ja elimistöön päätyvien kemikaalien) minimoinnista.

Kukaan ei ole voinut varmasti välttyä kuukautiskupin ylistyspuheilta, ja kapine on varmasti erinomaisen kätevä ja ekologinen, jos sinä + kuppi = anatominen match. Minulle se ei sopinut. Yksi ystävistäni joutui käymään poistattamassa sellaisen gynekologilla, kun se ei lähtenyt muuten. Tarkoituksenani ei ole dissata kuukautiskuppeja, mutta mielestäni on onglemallista, että niitä markkinoitaessa ei kerrota tällaisista riskeistä.

No toisaalta, eipä tavallisia siteitä ja tamponeista markkinoitaessa mainita  mitään niiden sisältämistä kemikaaleista  "uusi ihana raikas tuoksu" tai muoveista, ja kertakäyttöisyyshän on, duh, tae hygieenisyydestä!
 Ja vaikeahan tällaisia väittämiä kyseenalaistaa, kun tuotteita markkinoidaan jo teini-ikäisille.

Olin siksi hyvin epäluuloinen, kun ostin ystäväni suosituksesta ensimmäisen kestositeeni. Pelkäsin paluuta arkaaisiin valtaviin hevositeisiin. Mitä jos side vuotaa? Puhdistuuko se pesussa? 


Ei, kestositeet eivät ole vaippoja. Ne eivät myöskään vuoda, ohuen PU-välikerroksen ansiosta. Imukyky ei poikennut mitenkään kertakäyttöisistä siteistä.  Ja muut kuin luonnonvalkoiset siteet  näyttävät puhdistuivan hyvin 40 asteen pesussa. 

Minulla on nyt vähän huijattu olo. Olen varmaan 15 vuotta elämästäni kuullut hehkutusta uusista innovaatioista, jotka tekevät kertakäyttösiteestä puuvillaisen pehmeitä ja kuivia. Mihin näitä uutuuksia tarvittiinkaan? Kestositeet ovat puuvillaa (tai bambua) ja yllättäen tuntuvat puuvillalta. Niiden imago on myös jotenkin paljon sympaattisempi. Delfiinikuvioinen kestoside ei painosta olemaan urheilullinen tai menemään ulos valkoisessa minihameessa,  kun oikeasti väsyttää ja vatsa on kipea.



Olen ajatellut nyt kartuttaa kestositeiden kokoelmaa vähitellen, kunnes en enää tarvitse kertakäyttöisiä. Yksi side maksaa n.8 euroa. Omani olivat merkiltään Myllymuksujen Maijoja, mutta myös Lunette ja ImseVimse valmistavat kestositeitä. Ja niitä voi tosiaan ommella myös itse.


perjantai 9. huhtikuuta 2010

Ilmastokeskustelun avaus

Tiedeartikkeli se on ensimmäinenkin. Jotkut saattavat pitää tätä yhteiskunnallisena aiheena, minulle se on ennen muuta tiedettä. No niin, itsekritiikki on tiessään, kun kehtaa kutsua hölinöitään tiedeartikkeliksi.

Maallikko- ja jopa tiedepiireissä vallitsee varsin suuri konsensus ilmastonmuutoksen todellisuudesta. Kiinnostus ilmastoasioita kohtaan näkyy mm. aiheeseen liittyvissä televisio-ohjelmissa. Suhteeni kansanvalistukseen on kahtalainen. Tavallaan on hyvä, että massoille (ylimielisesti lausuttuna) tehdään yksinkertaistettua infomateriaalia; maailmanparannus vaatii suuren joukon ponnisteluja. Toisaalta ilmasto on niin monimutkainen järjestelmä, että sen ymmärtäminen on vielä pahasti kesken. Ennustamisen vaikeus saisi tulla kansankin tietoisuuteen. Se taas ei tarkoita, että ilmastoa ei kannata ajatella - päinvastoin. Tuntemattomat seuraukset vasta uhkaavia ovatkin.

Kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus näkyy esimerkiksi siinä, kun ihmiset ajavat autolla kierrättämään pahvia tai ostavat suomalaisia tomaatteja keskitalvella. Mieleen jää yksittäisiä Hyviä Tekoja, joiden yhteyttä kokonaisuuteen ei pohdita syvemmin. Luomu aiheuttaa monella välittömän hyvyysrefleksin, mutta luomutuotannossa samasta pinta-alasta saadaan vähemmän irti. Onko meillä varaa luomuun laajassa mittakaavassa? Onko järkeä käyttää ongelmajätteeksi luokiteltavia energiansäästölamppuja ja korvata hehkulampun hukkalämpö lisälämmityksellä?

Väittely eri tomaattien paremmuudesta tai lamppuvalinnoista on kosmeettista. Mittasuhteet tuntuvat ilmastokeskustelussa olevan täysin hukassa: kuvitellaan, että jokainen ilmastoteko on yhtä arvokas. Niiden vaikutuksissa on kuitenkin suuria eroja. Harva jaksaa panostaa kaikkeen, joten esittelen seuraavaksi hieman tärkeinä pitämiäni näkökohtia.
  • Metallien kierrätys on tärkeintä kierrätystä. Metallinjalostus kuluttaa runsaasti energiaa. Kuitenkin useissa taloyhtiöissä ei kerätä metallia eikä lasia - edes lähimmän ostoskeskuksen liepeiltä keräysastioita ei välttämättä löydy. Asiat tärkeysjärjestykseen!
  • Energiajätteen polttamisessa ei välttämättä ole järkeä. Kestomuovin kierrätys saattaa hyvinkin myöhemmin muuttua kannattavaksi toiminnaksi, jolloin jo olemassaolevat muoviraaka-aineet voitaisiin hyödyntää uudelleen. Toisaalta muovi, kuten muutkin jäte, on aina joko kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista. Ehkä olisikin hyvä pitää muovi rumana roskana eikä polttaa sitä hiilidioksidiksi? Joku asiaa paremmin tunteva saa korjata, jos olen väärässä.
  • Jätteen kierrätystä tärkeämpää on tietysti sen synnyn estäminen. Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja roskisdyykkaus, tai vaikka kaveripiirin tavaranvaihtajaiset ovat helppo tapa tyydyttää krääsänhimo ekologisesti ja edullisesti.
  • Liikenteen ja asumisen vaikutus ilmastoon on todella merkittävä, mutta sen ovat muutkin aiemmin todenneet.
Kommentoikaa! Mitä olette tehneet ilmastonmuutoksen estämiseksi? Mitä tekoja epäilette turhiksi tai jopa haitallisiksi?

Only in America

   

New Yorkissa ei tykätä hoppareista...nymag.com

MADARA Cosmetics

Dermatologini kertoi minulle aikoinaan, kun kyselin häneltä ihohoitovinkkejä herkälle iholle,  ettei ihon puhdistamisella ja rasvaamisella yms. rituaaleilla ole varsinaista vaikutusta sen kuntoon, ja että päinvastoin, ne voivat lisätä ärsytystä. Mitä vähemmän ihoaan "hoitaa" sen parempi. Perään hän vielä huomautti, että sillä rahalla mitä ihmiskunta käyttää vuosittain kosmetiikkaan, voitaisiin maailmasta helposti poistaa nälänhätä. 

Tuon statementin jälkeen olen ollut hyvin pessimistinen sekä ihmiskunnan, että kosmetiikan suhteen. Kun myllyyn laitetaan vielä kasvanut tietoisuus petrokemikaaleista, parabeeneista, PEG:eista ja muista INCI-möröistä, niin heitin lopultapyyhkeen kehään. Ja se näkyi ennen pitkää naamassani. Punotuksena, kuivuutena ja näppyinä! Olen ollut sikäli onnekas, ettei minun ole ollut välttämätöntä käyttää meikkivoidetta, mutta nyt se alkoi olla jo todella tarpeen.


Päätin kuitenkin antaa vielä mahdollisuuden luonnonkosmetiikalle. Olin saanut Ruohonjuuresta näytteen Madaran kosteusvoiteesta, joka yllätyksekseni ei ainakaan pahentanut ihon kuntoa (toisin kuin about kaikki kokeilemani voiteet) eikä tuoksunut liian tuhdille (luonnonkosmetiikan ikävä vaiva). Ostin sitten Deep Moisture Creamin, ja täytyy sanoa, että ihan oikeasti, punotus ja kiristys katosivat yhdessä päivässä! Whoo!




Madara on latvialainen kosmetikkayritys, jonka perustamisidea sai alkunsa kun yksi perustajajäsen heräsi kauheaan silmänympärysvoiteen aiheuttamaan allergiseen reaktioon. Brändin filosifia on sympaattista, mutta aika korkealentoista luonto ja aitous-mystiikkaa, mutta ilahduttavinta on se, että tuotteet täyttävät ECOCERT-standardit, eli baltialaisten yrttiuutteiden pitäisi korvata kemikaalipahikset.

Ehkä jos laittaa iholleen vain voiteita, joita uskaltaisi myös syödä? Se taitaakin olla tämähetkinen ratkaisuni turhamaisuuden ja nälänhädän väliseen ongelmaan...

Miten muilla, kokemuksia ja suosituksia luonnonkosmetiikka-noviisille? Neitsytkookosöljyä käytän jo!

tiistai 6. huhtikuuta 2010

After Laughter

   
Lisää sunnuntaimusaa, Wendy Renen soul-kappale "After Laughter Comes Tears"





myös lykke lin versio on ihana

Rinne & Niinikoski goes Naamiohuvit

Kansallisopperassa nyt esitettävä Verdin Naamiohuvit (Un Ballo in Maschera, 1859) kannattaa pistää korvan taakse paitsi kiehtovan tarinansa ja mahdollisesti mielenkiintoisen Vilppu Kiljusen tulkinnan, myös Rinne Niinkosken puvustuksen vuoksi.


Verdin 23. ooppera kertoo Kustaa IIII salamurhasta naamiaisissa 1792. Verdi joutui sensuurin vuoksi sijoittamaan tapahtumat kauas Bostoniin (Napoleon III murhayrityksen jälkeen Eurooppaan sijoittuvia salamurhanaytelmiä ei suvaittu), mutta Vilppu Kiljusen ohjaus tuo juhlaväen takaisin Eurooppaan, Berlusconin lenteleviä matkamuistoja vilisevään hoviin.  

Rinne Niinikoski on puvustanut oopperan rohkeasti ja inspiroivasti. Hienoa, että oopperakin uskaltaa kokeilla uusia vaatteita. Vaikka oopperassa järjestetyt pizzaillatkin kuulostavat melko houkuttelevilta, alkaa menojalka vipattaa huomattavasti nopeammin näiden naamiaisten lähestyessä.

Ilmainen teosesittely järjestetään 9.4. klo 18.15 ja 13.4. klo 18.15. Tarjolla paljastuksia naamioiden ja esirippujen takaa sekä rivien väleistä. Esittelyä kuunnellessa voi samalla nautiskella lasillisen (oopperahintaista) wiskiä ja tarkkailla hieman myös muun yleisön kevään ooppera-asutrendejä. 

Esityksiä on vielä 7.4., 9.4., 13.4., 17.4., 14.5., 20.5., 26.5., 28.5. Opiskelijoiden kannattaa kokeilla onneaan ja käydä kärkkymässä  esityspäivänä viime hetken permantolippuja, jotka myydään 10€ hintaan, jos paikkoja on jäljellä.


maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kirsikankukkia seinillä

Napa galleriassa avautui viime keskiviikkona japanilaisen Toshiyuki Fukudan ehdottomasti tutustumisen arvoinen näyttely. 

 
 Toshiyuki Fukuda (vas.) kertomassa töistään

Fukudan käyttää töissään paperinenäliinoja, joiden päälle rakentuu pieniä moniulotteisia ja -tulkintaisia maailmoja. Nenäliinojen avulla teoksiin syntyy ainutlaatuisen elävä pintarakenne, joka toimii eräänlaisena siltana teosten maailman ja niiden ulkopuolisen arjen välillä.

 Toskiyuki Fukuda Napalla, taustalla taiteilijan teoksia. 
Kuva Napa

Näyttely on avoinna 24.4.2010 asti, mutta kannattaa käydä apajilla pian - punaisia pilkkuja näkyy jo monien teosten kohdalla!

Lauantaina Napalla oli tarjolla myös munanmaalausta. Tapahtuma keräsi kymmenittäin innokkaita ja taidokkaita sadetta pelkäämättömiä maalareita, joiden upeat tuotokset keräsivät uteliaita ja ihailevia katseita myös ohikulkijoilta:

Napamainen pääsiäismunametsä 

Munanmaalauksen ohessa oli mahdollisuus keskustella taiteilijan kanssa tämän töistä, juoda kahvia ja maistella erilaisia japanilaisia makeisia. 

Syntaxerror ihastui ideaan ja toivoo: Lisää tällaisia tapahtumia Helsinkiin!

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

NOP

Poks kävi tänään ihastuttavassa punavuorelaiskahvilassa, mutta siitä lisää tuonnempana. Ensin hehkutan Tallinnassa sijaitsevaa kahvila-ravintola-luomukauppaa. NOP sijaitsee J. Köleri -kadulla, jonne pääsee Narva maanteetä pitkin. Puoti on sympaattisessa puutalossa ja voi olla hivenen vaikea huomata. Paikka on kuitenkin vierailemisen arvoinen: lounasannokset ja leivonnaiset ovat paitsi herkullisia myös kohtuuhintaisia, ja miljöökin on viihtyisä. Suosittelen!



Soittolista sateiseen sunnuntaifiilikseen!

Ystäväni Martin on laatinut Syntax errorille ihanan, randomin ja eklektisen soittolistan! 


http://open.spotify.com/user/mstojanov/playlist/6Z1nw4ecNIj7ZJNLsL0sf9

Mukana on mm. Grace Jones the Magnetic Fields, the Fiery Furnaces, Elton John, Talking Heads, The XX, Phoenix.... ja sekä bändejä joista en ollut kuullutkaan aikaisemmin, mutta eläköön ihmiset, jotka pitävät huolta ystäviensä musiikillisesta sivistymisestä!

Error loves!

torstai 1. huhtikuuta 2010

Autetaan mikrolainoilla!

Olen yleensä kyyninen kehitysapuhankkeiden suhteen. En esimerkiksi lahjoita kuukausittain rahaa millekään järjestölle, koska oletan rahojeni menevät feissareiden palkkoihin. Poikkeus kuitenkin löytyi! Minusta mikrolainat ovat kuitenkin suurenmoinen idea. Mikrolainojen avulla on voidaan paikallista yhteisöä kehitysmaissa kehittää kestävämmin sen omista ehdoista ja oloshteista käsin. Mikrolainojen keksijänä pidetään bangladeshilaista Muhammad Yunusia, joka sai pankkitoiminnastaan Nobel-palkinnon vuonna 2006.


Mikrolainoja voidaan myöntää hyvin köyhillekin ihmisille oman elinkeinon luomiseksi. Niiden avulla paikalliset voivat saada elinkeinon yrittäyydestä, elättää perheensä ja saada taloudellista itsenäisyyttä. Erityisen vakuuttuneeksi mikrolainojen edusta naisten aseman parantamisessa tulin sen jälkeen, kun näin viime syksynä Teemalta dokumentin naisten elämästä Keniassa. Dokumenttielokuvan nimeä en valitettavasti enää muista, mutta sen oli todella rankka, mm. pikkutytöt ja mummotkin kertoivat pelkäävänsä raiskauksia, mutta siinä yrittäjyys esitettiin yhdeksi keinoksi naisille itsenäistyä hyvin patriarkaalisesta  yhteisöstään.




Suomessa Kirkon Ulkomaanavulla on Naisten Pankki- niminen rahasto, jonka tarkoituksena on tukea mikrolainoilla ja koulutuksella kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Naisten pankki perustaa kehitysmaihin naisten hallinnoimia  kyläpankkeja, joista myönnetään pienlainoja naisille oman yrityksen perustamiseen sekä ammatillista koulutusta. Tukea voi antaa kuukausittain 25 euroa, kertalahjoituksena tai ryhtyä osakkaaksi 750 eurolla. Kansainvälisistä järjestöistä löytyy mm. sympaattiselta kuulostava Kiva, jonka listoilta voi valita itse, mitä yrittäjyyshanketta haluaa tukea, ja missä maassa.

Kivan kautta voi esimerkiksi auttaa Libanonilaista Alia perustamaan oma apteekki. Ja sitten kun Ali maksaa takaisin, voi tukea taas uutta projektia, ja sitten taas uutta... Inspiraatio!



Shopping win

Yli kuukauden obsessoinin jälkeen lopultakin ostin MM6 mekon, joka taannoin vietiin kaupasta nenäni edestä. Vakoilin sitä SSAW:sta kunnes aleprosentti tippui 40:een.




Se voi olla mekko, tunika, jakku, takki... täydellistä!


Nettikaupassa on muuten käynnissä loppuunmyynti, 3.4 alkaen yli 50 euron ostoista saa yllätyslahjojakin, siellä yritetään tosissaan päästä kamasta eroon. Miten olisi ihonvärinen muumuu?