Meta

Jos olisin vielä 15, en epäröisi hetkeäkään kirjoittaa CMX-aiheista artikkelia. Nykyään hävettää myöntää, että ostin sekä A.W. Yrjänän päiväkirjan että bändin nettisivujen kysymys- ja vittuilupalstasta koostetun sanakirjan heti niiden ilmestymispäivänä. Fanittaminen ei ole aikuisen ihmisen hommaa.

Tunteet pitäisi piilottaa loputtoman ironian, campin ja metailun taakse. Jokainen kritiikki on käsiteltävä ennen kuin mitään uskaltaa todeta. Varovaisuuteen liittyy itsensä nolaamisen pelko - että joku pääsee huomauttamaan, miten kliseistä, epäkiinnostavaa ja kulunutta kaikki on. Toisaalta itsensä tarkkaileminen nostaa tarpeettomasti kynnystä saada mitään aikaan. Lopulta vain deadline riittää motivaatioksi: opintoja varten tekaistaan kiireessä jonkinlainen versio, jota ei edes uskalleta häpeän vuoksi lukea läpi ennen send-napin painamista. Vapaa-ajalla siteerataan. Omat jutut ovat kuitenkin jo olemassa jossakin.

Olen todella iloinen, että tämä blogi luo minulle jotain deadlinen tapaista. Nyt on pakko yrittää olla venkoilematta ja kirjoittaa vain.

♠